Olen jo pitkään ajatellut, että voisin leipoa leipää useammin itse ja ostaa vähemmän valmista marketin pussitavaraa. Sinänsä kaupan leivässä ei mielestäni ole mitään suurta vikaa, mutta uunista juuri tullut leipä vain on niin paljon parempaa kuin kuivahtaneet, kolme päivää sitten ostetut sämpylät.
Leiväntekoajatukset eivät aikaisemmin ole kovin tehokkaasti jalostuneet teoiksi, mutta viime aikoina olen ryhdistäytynyt ja kokeillut jo kolmea eri leipäohjetta! Toivottavasti innostus pysyy yllä jatkossakin - sitä olisi tarkoitus edesauttaa kasvattamalla hyväksi havaittujen reseptien kokoelmaa. Jos repertuaariisi kuuluu mainio leipä- tai sämpyläohje, otan mielelläni vinkkejä vastaan kommenttiboksissa!
Tähän mennessä maultaan ja ulkonäöltään parhaaksi kokeiluksi on osoittautunut blogeissa paljon kiertänyt ja kehuttu vaivaamaton leipä. Vähensin suolan määrän kahdesta teelusikallisesta yhteen, mutta muuten ohje on samanlainen kuin kaikissa muissakin blogeissa (esim. täällä). En ole kovin suolaisen ruuan ystävä ja tuo 1 tl riittää mielestäni aivan hyvin, kun leivälle tulee kuitenkin pantua suolaista voita tai juustoa.
Vaivaamaton leipä
7 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
0,5 tl kuivahiivaa
3,5 dl lämmintä vettä
Sekoita kuivat aineet keskenään, kaada vesi
joukkoon ja sekoita puukauhalla taikina sekaisin. Peitä taikina tiukasti
tuorekelmulla (tarttuu lasiastiaan parhaiten) ja anna kohota 12-18
tuntia.
Lämmitä uuni 225 asteeseen ja laita kannellinen pata kuumenemaan
samalla. Kaavi taikina jauhotetulle pöydälle, lisää jauhoa myös taikinan
päälle ja pyöräytä palloksi. Peitä löyhälti
tuorekelmulla ja anna levätä puoli tuntia. Heitä taikinapallo kuumaan
pataan, laita kansi päälle ja paista 30 minuuttia. Ota kansi pois ja
paista vielä ilman kantta 15 minuuttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti