Helppo ja hyvä arkileipä

Olen jo pitkään ajatellut, että voisin leipoa leipää useammin itse ja ostaa vähemmän valmista marketin pussitavaraa. Sinänsä kaupan leivässä ei  mielestäni ole mitään suurta vikaa, mutta uunista juuri tullut leipä vain on niin paljon parempaa kuin kuivahtaneet, kolme päivää sitten ostetut sämpylät.

Leiväntekoajatukset eivät aikaisemmin ole kovin tehokkaasti jalostuneet teoiksi, mutta viime aikoina olen ryhdistäytynyt ja kokeillut jo kolmea eri leipäohjetta! Toivottavasti innostus pysyy yllä jatkossakin - sitä olisi tarkoitus edesauttaa kasvattamalla hyväksi havaittujen reseptien kokoelmaa. Jos repertuaariisi kuuluu mainio leipä- tai sämpyläohje, otan mielelläni vinkkejä vastaan kommenttiboksissa!

Tähän mennessä maultaan ja ulkonäöltään parhaaksi kokeiluksi on osoittautunut blogeissa paljon kiertänyt ja kehuttu vaivaamaton leipä. Vähensin suolan määrän kahdesta teelusikallisesta yhteen, mutta muuten ohje on samanlainen kuin kaikissa muissakin blogeissa (esim. täällä). En ole kovin suolaisen ruuan ystävä ja tuo 1 tl riittää mielestäni aivan hyvin, kun leivälle tulee kuitenkin pantua suolaista voita tai juustoa.

Vaivaamaton leipä

7 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
0,5 tl kuivahiivaa
3,5 dl lämmintä vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään, kaada vesi joukkoon ja sekoita puukauhalla taikina sekaisin. Peitä taikina tiukasti tuorekelmulla (tarttuu lasiastiaan parhaiten) ja anna kohota 12-18 tuntia.
Lämmitä uuni 225 asteeseen ja laita kannellinen pata kuumenemaan samalla. Kaavi taikina jauhotetulle pöydälle, lisää jauhoa myös taikinan päälle ja pyöräytä palloksi. Peitä löyhälti tuorekelmulla ja anna levätä puoli tuntia. Heitä taikinapallo kuumaan pataan, laita kansi päälle ja paista 30 minuuttia. Ota kansi pois ja paista vielä ilman kantta 15 minuuttia.

Espanjalainen mantelitorttu

Mainio kakku, joka ei ole yhtään niin tylsän makuinen kuin voisi reseptin ja valmiin kakun ulkonäön perusteella kuvitella! Pointsit reseptistä siis Pirkalle. Ohje on melko suoraan kopioitu, jätin ainoastaan karvasmanteliaromin (yäk!) pois lisukekermavaahdosta.

Espanjalainen mantelitorttu (lähde: Pirkka.fi)

4 munaa
2 dl sokeria
2 ps (à 100 g) mantelijauhetta
1 sitruunan raastettu kuori

Lisäksi:
2 dl vispikermaa
1 rs appelsiini- tai sitruunatuorejuustoa
4 mandariinia
1 rkl sokeria
1/2 dl mantelilastuja

Kiinnitä irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjan ja reunan väliin leivinpaperi. Voitele vuoan reuna. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri. Sekoita keskenään mantelijauhe ja sitruunankuori. Lisää seos vaahtoon. Kaada taikina vuokaan. Paista 175 asteessa alimmalla tasolla noin 30 minuuttia. Kokeile tortun kypsyys. Torttu saa jäähtyä hieman ennen vuoan poistamista.

Vaahdota kerma. Sekoita joukkoon appelsiinituorejuusto. Paloittele kuoritut ja lohkotut mandariinit. Sekoita palat vaahtoon. Mausta seos sokerilla.

Paahda mantelilastut kuumassa paistinpannussa ilman rasvaa kauniin ruskeiksi.

Tarjoa juusto-sitrusvaahto erikseen kulhosta. Koristele kakun pinta tomusokerilla ja paahdetuilla mantelilastuilla.

Manchego-rucolasalaatti

Tämä salaatti valmistettiin uudenvuodenpippaloiden espanjalaishenkistä nyyttärikattausta varten, ja se sopikin mainiosti mausteisten tapaksien kaveriksi! Muutenkin salaatti oli yllättävän tasapainoinen tapaus. Olisikohan syynä se, että kerrankin noudatettiin jonkinlaista reseptiä... Yleensä ilman reseptiä tehtävät salaatit lähtevät jossakin vaiheessa käsistä, ja sekaan tulee heiteltyä aivan liian monia aineksia. Tällöin eri osaset kyllä saattavat maistua hyviltä, mutta kokonaisuudesta tulee vähintäänkin sillisalaattimainen. Ei siis lähimainkaan osiensa summa.

Täysin ohjeen mukaan emme tosin tälläkään kertaa toimineet, vaan yksinkertaistimme ohjetta melko paljon, jotta koko ilta ei vierähtäisi kotikeittiössä.

Manchego-rucolasalaatti

reilusti rucolanlehtiä
2 omenaa
reilu pala Manchego-juustoa
n. 1 dl kivettömiä taateleita pilkottuina
saksanpähkinöitä
pari salottisipulia silputtuna

Papu-suppilovahveroburgerit

Jos joku tuskailee parhaillaan runsaan suppilovahverosadon kanssa, tässä on yksi mainio ohje, johon saa uppoamaan ainakin jonkin verran suppilovahveroita tai muita sieniä. Alkuperäisessä ohjeessa (Ruokasuosikit-sarjan kasvisruokakirjan papuburgerit) sieniksi on valittu tuoreet herkkusienet. Meillä ei kyseistä versiota ole kokeiltu, sillä pakastin on yleensä täynnä suppilovahveroita ja kantarelleja (sitä paitsi suppilovahverot eivät ole rakenteeltaan yhtään niin limaisia ja vastenmielisiä kuin herkkusienet).

Papu-suppilovahverobugerit (neljälle) 

1 sipuli pilkottuna
1 valkosipulinkynsi pilkottuna
1 tl jauhettua korianteria
1 tl jauhettua juustokuminaa
115 g suppilovahveroita
425 g valkoisia tai punaisia säilykepapuja valutettuina ja huuhdeltuina
2 rkl persiljaa silputtuna suolaa ja pippuria
vehnäjauhoa jauhottamiseen

hampurilaissämpylöitä/paahtoleipää
salaattia, tomaattia
muita lisukkeita oman maun mukaan

Kuullota sipulia öljyssä 5 minuuttia. Lisää valkosipuli, korianteri ja juustokumina ja kuullota sekoittaen. Lisää sienet ja jatka paistamista, kunnes kaikki neste on haihtunut.

Pane pavut kulhoon ja soseuta ne haarukalla. Lisää sekaan sieniseos, persilja, suola ja pippuri.

Muotoile taikinasta pihvejä jauhotetuin käsin ja paista pannulla tai uunipellillä. Kun pihvit on paistettu, kokoa herkkuhampurilainen oman makusi mukaan ja nauti!

Joulun ravunpyrstöhöttö

Joulusta on jo aikaa, mutta tämä ohje täytyy panna talteen tulevia jouluja ajatellen. Resepti on kivan raikas ja kevyenoloinen (vaikkei oikeasti ole kevyttä nähnytkään...) ja tuo vaihtelua laatikoiden ja kinkun kansoittamille lautasille. Minun mielestäni joulupöytä olisi tylsääkin tylsempi ilman tällaisia pikkulisäkkeitä, joita voi lusikoida lautaselle oman maun mukaan. Samaan sarjaan kuuluvat mielestäni ainakin sienisalaatti, erilaiset erikoisemmat vihersalaatit ja kotijuusto!

Joulun ravunpyrstöhöttö
1,5 dl kermaa vatkattuna
1 prk smetanaa
jokiravunpyrstöjä
tilliä
sitruunamehua
2 liivatelehteä
pippuria & suolaa

Helppoa ja hyvää kikherneistä

Aloin käyttää kikherneitä ruoanlaitossa vasta pari vuotta sitten, mutta nykyään ne kuuluvat jo kuiva-ainekaapin perusvarustukseen. Niistä saa helpon ja kätevän pohjan niin salaatille kuin kastikkeellekin ja lisäksi ne säilyvät kaapissa pitkään. Lettupannula taisi alun perin olla inspiraation lähteenä kikhernekokeiluilleni, ja seuraavakin ohje on sieltä löydetty. Kikherneitä Keralasta on helppotekoisuudestaan huolimatta ehdottomasti parhaiden maistamieni (itse tehtyjen) kasvisruokien listalla. Alun perin ohje on Bergenströmien kirjasta Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla. Tällä kertaa muokkasin ohjetta vähän lisäämällä tölkillisen kidneypapuja ja korvaamalla chilin Harissa-tahnalla. Limettiäkään ei ollut, joten se jäi pois.

Kikherneitä Keralasta (neljälle)

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä (panin vain yhden)
3 cm inkivääriä
1 punainen chili (ei ollut kaapissa, korvasin Harissa-tahnalla)
öljyä
1 rkl curryjauhetta
1 tlk (400 g) kikherneitä
1 tlk kidneypapuja
1 tlk (400g) kookosmaitoa
1/2 pss pakastepinaattia (panin koko pussin)
kirsikkatomaatteja
(1 limetin mehu)
suolaa


Hienonna sipuli ja valkosipulit. Kuori ja raasta inkivääri. Poista chilistä siemenet, ja hienonna sekin. Kuumenna öljy pannulla, ja paista siinä sipulit, valkosipulit, chili ja inkivääri. Lisää curryjauhe, ja jatka paistamista minuutin-pari.

Huuhtele kikherneet huolellisesti. Lisää pannulle kookosmaito ja kikherneet. Anna kiehahtaa ja sitten poreilla pari minuuttia. Lisää joukkoon pinaatti ja puolitetut kirsikkatomaatit. Anna kiehua pari minuuttia. Mausta limetinmehulla ja suolalla, ja tarjoa riisin tai ohran kanssa.

Uusi vuosi, uusi keittiö ja blogin uusi tuleminen

Keittiö alkaa lopultakin olla täysin valmis (no jalkalistoja ja pientä viimeistelyä vielä uupuu, mutta kuka niitä laskee ;). Toivottavasti kokkailuharrastukselle on tänä vuonna entistäkin enemmän aikaa ja uusia reseptejä pääsee kokeiluun röykkiöittäin. Tarkoitus olisi ehtiä päivittää blogia useammin kuin ennen, mutta katsotaan miten käy.

Uuden vuoden ensimmäisen postauksen aiheeksi pääsee uudenvuodenaattona nyyttäripöytään viety kasvis-fetapiirakka (Maku 4/2009). Ihanan pehmeän makuista, mutta ei silti liian pliisua! Oliiveja, fetaa, parsakaalia, kirsikkatomaatteja! Nam! Käytin suurempaa vuokaa kuin ohjeessa, mutta silti täytettä oli aika runsaasti, joten halutessaan ainemääriä voi vähän pienentääkin ilman suurempaa ongelmaa.

Kasvis-fetapiirakka
10 annosta

Pohja
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
100 g leivontamargariinia
1/2 dl kevytmaitoa

Täyte
250 g kirsikkatomaattia
200 g fetajuustoa
200 g parsakaalia
1 dl oliiveja (kalamata)
2 kpl munaa
200 g tuorejuustoa
200 g ranskankermaa
1/2 tl mustapippuria

Sekoita keskenään vehnäjauhot, kaurahiutaleet ja leivinjauhe. Sekoita joukkoon pehmeä rasva. Lisää kylmä vesi ja sekoita taikina tasaiseksi.

Painele taikina piirakkavuoan (Ø 26 cm) pohjalle ja reunoille. Paista piiraspohjaa 225 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 10 minuuttia.

Levitä piirakkapohjalle suurin osa paloitelluista tomaateista, parsakaalipaloista, juustokuutioista ja oliiveista.

Vatkaa munat, tuorejuusto, ranskankerma ja pippuri kulhossa. Kaada seos täytteen päälle.

Ripottele pinnalle loput täytteen ainekset.

Paista 225 asteessa 20–30 minuuttia. Koristele tuoreella basilikalla.